Vuoden kestävässä hankkeessa tehdään toteutettavuustutkimus alueellisen biokaasulaitoksen perustamismahdollisuudesta. Tutkimuksen tuloksena syntyvä raportti tuo lisätietoa päätöksenteon tueksi. Tavoitteena on, että tulokset mahdollistaisivat kuntien yhteisen biokaasulaitoksen rakentamisen tulevaisuudessa.

Kuntien jätevedet käsitellään tällä hetkellä pääosin paikallisissa jätevedenpuhdistamoissa, mutta lietteen käsittelytavat vaihtelevat. Kunnissa on jo osittain kartoitettu biokaasulaitokselle sopivia materiaaleja, mutta kokonaiskuva puuttuu. Nykyiset lietteen käsittelymenetelmät eivät ole taloudellisesti hyödyllisiä. Hankkeen toimenpiteiden tavoitteena on kehittää resurssien hyödyntämistä ja vähentää vesihuollon kustannuksia.

Euroopan Unionin (EU:n) uusi yhdyskuntajätevesidirektiivi edellyttää, että yli 10 000 asukkaan jätevesipuhdistamot ovat energianeutraaleja vuoteen 2040 mennessä. Vaikka useimmat hankealueen puhdistamot ovat pienempiä, energianeutraalius on myös niille tavoiteltavaa. Yhteinen biokaasulaitos parantaisi energiatehokkuutta ja mahdollistaisi biokaasun tuotannon jätevesilietteestä.

Biokaasulaitoksen toiminnassa syntyy useita arvokkaita lopputuotteita, joita voidaan hyödyntää eri tavoin. Biokaasua voidaan käyttää liikennepolttoaineena tai energian tuotannossa. Syntyvää mädätysjäännöstä voidaan käyttää esimerkiksi lannoitteena tai maaperän parannusaineena, mikä parantaa maan rakennetta ja lisää sen humuspitoisuutta. Biokaasulaitoksen lopputuotteet edistävät kestävää kiertotaloutta, sillä ne hyödyntävät jätteitä ja sivuvirtoja ja tuottavat energiaa ja ravinteita.

Hankkeen toteutus

Toteutettavuustutkimus sisältää eri vaiheita, kuten esimerkiksi selvitystyön sisällön tarkempi määrittely, selvitystyön toteuttajan kilpailutus, varsinaisen selvitystyön toteuttaminen ja tutkimusraportin laatiminen. Raportti tulee sisältämään biokaasulaitoksen mahdolliset toteutusvaihtoehdot kustannuslaskelmineen ja jatkotoimenpide-ehdotukset laitoksen perustamiseksi.

Hankkeessa keskitytään kuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän lietteen käsittelyyn, mutta myös teollisuuden ja maatalouden sivuvirrat huomioidaan tutkimuksessa. Näin saadaan kokonaiskuva hankealueen ravinnevirroista ja ravinteiden kierrätyksen mahdollisuuksista.

Hankkeella ei ole kielteisiä vaikutuksia ekologiseen, taloudelliseen tai sosiaaliseen kestävyyteen. Se tukee YK:n Agenda 2030 -tavoitteita edullisen energian, kestävien kaupunkien, ilmastotekoihin keskittymisen sekä yhteistyön ja kumppanuuden osalta.

Hankkeen rahoitus

Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Mäntän Puhdistamo Oy, Mänttä-Vilppulan kaupunki, Petäjäveden kunta / vesi- ja viemärilaitos, Jämsän Vesi -liikelaitos, Keuruun Vesi -liikelaitos, Virtain kaupunki / vesihuoltolaitos, Ruoveden kunta / vesihuoltolaitos ja Oriveden kaupunki / vesilaitos. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 60 000 euroa. Ympäristöministeriö avustaa hanketta 39 000 eurolla Ahti-ohjelmasta. Ahti ohjelman tavoite on saada ravinnekuormitus kuriin, maan rakenne kuntoon, haitta-aineet hallintaan sekä resurssit talteen ja käyttöön. Omarahoitusosuuden rahoittavat yhteistyökumppanit sekä MW-Kehitys Oy.

Lisätietoja:
Pasi Mäkinen
kehitysjohtaja, MW-Kehitys Oy
Gsm. +358 44 517 5107
etunimi.sukunimi(at)mw-kehitys.com