Mustalahden älykäs, kestävän kehityksen teollisuusalue -hankkeessa luodaan Mänttä-Vilppulan Mustalahden teollisuusalueesta kiertotalouden ekosysteemi. Hankkeen valmistavana työnä kartoitetaan ja analysoidaan, mistä lähtökohdista teollisuusalueen yritykset lähtevät mukaan ekosysteemin rakentamiseen.

Mustalahden älykäs, kestävän kehityksen teollisuusalue -hankkeen tavoitteena on luoda Mustanlahden teollisuusalueesta nykyaikainen, tulevaisuuteen suuntaava, älykäs ja kestävän kehityksen periaatteita noudattava monimuotoinen ja laajeneva kiertotalouden ekosysteemi. Kestävän kiertotaloushankkeen aloittaminen yritystasolla on laaja ja monimuotoinen kokonaisuus, jonka esivalmisteluvaiheessa kartoitetaan ja analysoidaan, mistä lähtökohdista teollisuusalueen yritykset ovat lähtemässä mukaan. Esivalmistelussa tärkeintä on, että yritykset tunnistavat ja ovat tietoisia liiketoiminta- ja tuotantoprosessien nykytilanteestaan.

Kartoituksen toteuttaa kiertotalousasiantuntija-opiskelija Tiina Harjuhahto-Hietaranta, joka suorittaa MW-Kehityksessä työssäoppimisjaksoa Tampereen yliopiston tarjoaman työllistymiskoulutuksen puitteissa. Kartoituksen toteuttaminen luo kestävän kehityksen pohjaa tulevaisuuden menestykselle Mustanlahden teollisuusalueen ekosysteemin kehittymistavoitteille, sillä siinä luodaan yhdessä yritysten kanssa suuntaviivat ja tavoitteet hankkeen toteutumiselle.

Kiertotalousekosysteemi

Kiertotalousekosysteemi on monen toimijan muodostama verkostomainen kokonaisuus, jossa vuorovaikutuksessa olevilla toimijoilla on toisiaan täydentäviä rooleja. Ekosysteemi syntyy yhteisen tavoitteen ympärillä, joka voi olla esimerkiksi resurssikierron aikaansaaminen, kiertotalousosaamisen kehittäminen tai kiertotalousliiketoiminnan toteuttaminen. Kiertotalousekosysteemeissä voidaan nähdä piirteitä muista ekosysteemityypeistä, esimerkiksi innovaatio-, liiketoiminta- tai alustaekosysteemeistä.

Kiertotaloudessa optimoidaan luonnonvarojen käyttöä ja maksimoidaan tuotantoketjun ja tuotteen arvoa

Kiertotalouden määritelmä tarkoittaa lyhyesti sellaista tuotanto- ja kulutusmallia, jossa tavoitteena on olemassa olevien materiaalien ja tuotteiden hyödyntäminen mahdollisimman pitkälle joko uudelleen käyttämällä, korjaamalla, kunnostamalla, lainaamalla, vuokraamalla tai kierrättämällä. Nykyään kiertotalous –määritelmään on liitetty myös kestävän kehityksen toimintamallit, jolloin puhutaan kestävästä kiertotaloudesta. Kestävä kiertotalous tarkoittaa luonnonvarojen käytön vähentämistä, materiaali-, energia- ja ravinnekiertojen sulkemista sekä sitä, että tuotteiden, materiaalien ja resurssien arvo säilyy taloudessa mahdollisimman kauan.

Kestävä kiertotalous pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä. Materiaalitehokkuudesta seuraa ympäristöhyötyjä, joita ylikulutuksesta eroon pyrkivä maailma tarvitsee kestävän kasvun takaamiseksi. Lisäksi kiertotalous tarjoaa taloudellisia ja sosiaalisia mahdollisuuksia. Usein tuotteille luodaan lisäarvoa palveluilla sekä digitaalisiin ratkaisuihin perustuvalla älykkyydellä. Kiertotalous tulee merkittävästi muuttamaan kulutustottumuksia.

Kiertotalous ei tarkoita vain materiaalin tehokasta kierrätystä, vaan myös kestävän taloudellisen kasvun mahdollistamista optimoimalla luonnonvarojen kulutusta, kehittämällä logistiikkatoimintaa, muuttaen tuotantoketjuja ja kulutusmalleja sekä uudelleensuunnittelemalla teollisia järjestelmiä. Kiertotalouteen liitetään myös palvelutalous, jossa keskitytään tavaroiden valmistuksen sijaan ratkaisujen tarjontaan. Kiertotalouden suurin arvopotentiaali syntyy laitteiden huollosta, uudelleenkäytöstä ja uudelleenvalmistuksesta, sillä raaka-aineet muodostavat vain osan tuotteiden kustannuksista ja arvosta. Tässä piilee tärkeimmät kiertotalouden tarjoamat ratkaisut: luonnonvarojen käytön optimointi sekä tuotantoketjun ja tuotteen arvon hyödyntäminen ja maksimointi. Kiertotaloudessa materiaalit eivät päädy jätteiksi, sen sijaan ne kiertävät toimitusketjussa ja eri toimitusketjujen välillä, usein myös muotoaan muuttaen.  Arvon ylläpitämisen ohella kiertotaloudessa huomioidaan myös uusiutuvien energialähteiden suosiminen ja laajemminkin kestävän kehityksen mukaiset valinnat.

Kiertotalouteen ja kestävään kehitykseen liittyy laaja-alaisesti tutkimustyötä, kirjallisuuttaja ja käynnissä olevia hankkeita sekä valmiita konsepteja. Suomen kunniahimoisena tavoitteena on olla kiertotalouden johtava maa vuoteen 2025 mennessä. Korkeakoulujen yhteishanke, CICAT2025, Kiertotalouden katalyytit: Innovaatioekosysteemeistä liiketoimintaekosysteemeihin pyrkii vauhdittamaan siirtymistä lineaaritaloudesta kestävämpään kiertotalouteen.

Mustalahden älykäs, kestävän kehityksen teollisuusalue -hanke

Maakuntahallitus myönsi MW-Kehitys Oy:lle rahoitusta Mustanlahden älykäs, kestävän kehityksen teollisuusalue -hankkeen toteuttamiseen (linkki aukeaa uudessa välilehdessä). Rahoitus tulee työ- ja elinkeinoministeriöstä alueellisen selviytymissuunnitelman toimeenpanon määrärahasta. Pirkanmaan maakuntaohjelmassa painotetaan resurssiviisaiden toimintatapojen vakiinnuttamista kaikilla toimialoilla sekä nostetaan ja kannustetaan yrittäjyyttä uudelle tasolle. Hanke tukee alueellista selviytymissuunnitelmaa bio- ja kiertotalouden edistäjänä, jossa kunnat ja alueet toimivat mahdollistajana. Hanke edistää yritysten vihreää siirtymää ja hankkeessa tavoitellaan kestävän ja nykyaikaisen energiaratkaisun löytymistä Mustanlahden teollisuusalueella. Hankkeen avulla tutkitaan ja tavoitellaan ekologista energiatuotannon kasvua.