Kaunismäen Ladossa Vilppulassa järjestetty yrittäjätapahtuma onnistui järjestäjien mielestä yli odotusten. Tapahtuman tärkein puuhamies Tauno Mäkelä iloitsi siitä, että paikka oli lähes ääriään myöten täynnä.

Tapahtumassa kaikkiaan 17 Huhtijärven alueen yrittäjää esitteli toimintojaan. Mukana oli monen alan osaajia maanrakennus- ja matkailuyrittäjistä aina paljun vuokraajaan ja tattarituotteiden valmistajiin asti.

-Tällä kylällä on hyvä vire päällä ja paljon yritystoimintaa, kehui tapahtumaan osallistunut vilppulalainen Arto Lampinen.

Yritysesittelyiden lomassa kansanedustaja Arto Pirttilahti ja MW-Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen tervehtivät yleisöä puheenvuoroillaan. Sekä Pirttilahti, että Huttunen iloitsivat parantumaan päin olevasta taloustilanteesta, joka ei voi olla vaikuttamatta myöskään oman alueen yrityksiin. Toki haasteitakin on runsaasti voitettavana.

Otto Huttunen nosti puheenvuorossaan esiin Kodin Kuvalehden teettämän taloustutkimuksen, jossa Mänttä-Vilppula oli kuntapuntarissa elinvoiman osalta vasta sijalla 219. Tämä tarkoittaa arviointimittarin mukaan vain kahta tähteä viidestä. Tilanteeseen vaikuttaa suurelta osin taloudellinen huoltosuhde, jonka mukaan työllisiä on aivan liian vähän suhteessa ei-työllisiin.

Mänttä-Vilppulassa ei ole kuitenkaan syytä jäädä rypemään sääliin. Tilanne vaatii kuitenkin kääntyäkseen järkeviä toimenpiteitä.

– On hyvä muistaa, kun puhutaan kuntien elinvoimasta, puhutaan sekä ulkoisista että sisäisistä elinvoimatekijöistä. Kunnan sisäinen elinvoima tarkoittaa ennen kaikkea kykyä tehdä päätöksiä. Monet kaupungit ovat eläneet pitkään rakennemuutoksen kourissa, mutta niitä ei ole tuomittu häviämään kilpailussa kasvu- ja elinvoimatekijöistä. Pitää löytää rohkeutta tehdä valintoja, totesi Huttunen.

Huttusen mukaan Mänttä-Vilppulasta löytyy paljon kehityspotentiaalia. Varsinkin yhdessä asiassa Mänttä-Vilppula ampaisee ihan valtakunnan kärkeen saakka. Avoimen sektorin ja yrittäjien osuus työpaikoista on peräti 79 %, mikä on Suomen kolmanneksi korkein luku. Monen aluetutkijan mielestä tässä on tärkein tulevan elinvoiman mittari.

– Missä yksityissektori jyllää, eivätkä työpaikat ole pitkälti kuntien ja valtion varassa, siellä on aito menestys-Suomi. Vahva yksityissektori on vahvassa yhteydessä kaiken muun elinvoimaisuuden kanssa, tarkasteltiinpa sitten mitä tahansa kasvuun liittyviä tunnuslukuja, kuten väestönlisäys, työpaikkalisäys tai yritysten määrä, valaisi Huttunen.

Otto Huttusen visio viiden ja kymmenen vuoden stepeillä kiteytyykin teesiin yrittäjähenkisestä Mänttä-Vilppulasta. Siellä asiat tehdään nopeasti sekä luvatut asiat hoidetaan. Ei tuijoteta pykäliä liian tarkasti, jos asiat voi tehdä helpommin. Toiminta on positiivista, haetaan ratkaisuja ja tähdätään tulevaan. Elinvoimahankkeita saatetaan käyntiin ja koulutuksen yhteys elinkeinoelämään taataan. Muille muistutamme missä olemme. Kerromme miten tänne pääsee. Huolehdimme tänne asettumisesta. Kaikenlaiset yhteydet tekevät kokonaisuuden: rautatie, lentopaikka, tiet, vesireitit, valokuitu ja mobiili.

-Unohtamatta tietenkään tärkeintä. Elinvoiman paras tae on työpaikat. Kahden tähden kunnissa tarvitaan viiden tähden päätöksentekoa, kiteytti Huttunen.

Otto Huttusen resepti Mänttä-Vilppulan menestykseen. Jotta olisimme tulevaisuuden elinvoimakunta, joka on yritystoiminnan kannalta houkutteleva, on hallittava seuraavat seitsemän tehtäväkenttää:

1. Otetaan aktiivinen rooli uusien yritysten sijoittumisessa ja investoinneissa alueelle.

2. Pistetään toimitila-, maankäyttö- sekä lupaprosessit sujumaan.

3. Jalostetaan logistisesta sijainnista ja liikenneyhteyksistä helposti saavutettava kokonaisuus.

4. Huolehditaan siitä, että koulutus on korkealla tasolla ja osaavaa työvoimaa on tarjolla.

5. Yrityspalvelut saatetaan toimimaan vaivatta ja ne huomioivat koko alueen elinvoimanäkökulman.

6. Perheiden vetovoimatekijät kootaan tasokkaasti yhteen pakettiin, mikä kattaa päiväkodit, koulut, asunto-ja tonttitarjonnan sekä harrastusmahdollisuudet.

7. Varmistetaan lisäksi sujuva ja yrittäjämyönteinen päätöksenteko ja organisaatioiden kommunikaatiokyky.