Keurusselkä Region -hanke järjesti Hotelli Keurusselällä tulevaisuusseminaarin 21.3. Seminaarin ideana oli katsoa tulevaisuuteen Keuruun ja Mänttä-Vilppulan seuduilla. Keurusselkä-brändin avulla on tarkoituksena saattaa alueen löydettävyys ja tunnettuus keskiöön ja nojata markkinoinnissa alueen vahvuuksiin ja tuoda niitä entistä paremmin esiin.

Keurusselän nykytilannetta seminaarissa kuvasivat Keulink Oy:n toimitusjohtaja Nea Kontoniemi ja MW-Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen. Asiantuntijapuheenvuoron piti Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen, Keurusselkä Region -hanketta kehittämisen työkaluna esitteli projektipäällikkö Teppo Sirniö ja loppuyhteenvedon piti MW-Kehityksen markkinointijohtaja Antti Korkka.

Keurusselkä on Keuruun ja Mänttä-Vilppulan alueiden yhteinen nimittäjä. Alueella on yhteensä 20 450 asukasta, 1400 yritystä ja 7500 työpaikkaa. Vapaa-ajanasuntoja alueella on 3600. Keurusselkä Region -esiselvityshankkeella on lähdetty etsimään alueen yhteisiä vahvuuksia ja kehittämisen kohteita, joilla tähdätään Keurusselkä-brändin vahvistamiseen ja saamaan alueelle aikaiseksi uutta nostetta. Keurusselkä-brändin vahvistamista lähdetään kehittämään kolmella osa-alueella, joilla tavoitellaan alueelle lisää uusia asukkaita, matkailijoita ja yrityksiä.

Asumisen markkinoinnin uudet ratkaisut löytyvät Mäntässä Sassin alueen kehittämisestä ja Keuruulla Keurusselän Pöyhölän ja entisen varuskunnan ranta-alueiden kaavoittamisesta. Matkailulla alueelle on tarkoitus löytää lisää elinvoimaa niin Keurusselän järven kuin myös runsaan kulttuuritarjonnan ympäriltä. Yritysten työvoiman saantia on kehitettävä sekä koulutusta että rekrytointia parantamalla.

Maaseutualueiden mahdollisuuksia

Tulevaisuudentutkija Tuomas Kuhmonen esitteli puheenvuorossaan erilaisia näkökulmia maaseudun kehityssuunnista ja vaihtoehtoisista tulevaisuuksista. Markkinat ja politiikka vaikuttavat vahvasti siihen, millaiseksi tulevaisuuden maaseutu muotoutuu. Tutkimuksen perusteella keskeisiä tulevaisuuden elementtejä maaseutualueilla ovat talouden näkökulmasta luonnonvaratalous, resurssitehokkuus ja teknologian kehittyminen. Ympäristö ja kestävyys ovat nähtävissä tulevaisuuden megatrendinä samoin kuin turvallisuus. Ihmisten näkökulmasta maaseudun tulevaisuus syntyy mm. osaamisesta ja uudistumiskyvystä, hyvinvoinnista ja terveydestä, monipaikkaisuudesta, etätyöstä, omatoimisuudesta ja elämyksellisyyden lisääntymisestä.

Yllättäviä tuloksia kuultiin, kun Kuhmonen kertoi tutkimustuloksista liittyen nuorten unelmatulevaisuuksiin. Kyselyn mukaan suomalaisten 18-30 vuotiaiden nuorten unelmatulevaisuus sijoittuu vahvasti kaupunkien läheiselle maaseudulle. Jopa 55 prosenttia vastaajista ilmoitti haluavansa asua mieluiten kaupunkien läheisellä maaseudulla. Alueen keskuskaupungissa haluaisi asua 25 prosenttia vastaajista, kirkonkylässä tai kyläkeskuksessa 10 prosenttia ja syvällä maaseudulla myös 10 prosenttia vastaajista. Kyselyn mukaan nuoret arvostavat maaseudulla asumisessa omaa rauhaa, luonnonläheisyyttä, hyviä yhteyksiä, suurta taloa ja pihaa.

Tuomas Kuhmonen